Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Yleistä verkko-opetuksesta’ Category

Koska ”digiloikka” etenee kuin juna eikä opettaminen siksikään ole koskaan ollut näin innostavaa, herää tämäkin tvt historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa -aiheinen blogi horroksestaan. Hello world (again)!

Mobiililaitteiden yleistymisen myötä on historiallisen animaation tekeminen vakiintunut osaksi pitämieni historian kurssien ohjelmaan Peltolan koulussa. Nyttemmin vedämme animaatioprojektin jokaisen seiskaluokan kanssa yläkoulun ensimmäisellä historian kurssilla. Laitan tähän näytteeksi mahdollisesti hienoimman ja varmasti tuoreimman Peltolan koulussa kuvatun historiallisen animaation: Suomi 1800-luvulla osa II. Musiikki ja äänitehosteet on hankittu cc-lisenssillä, musiikki jamendo.com -sivustolta ja äänitehosteet freesound.org -sivustolta.

Projektissa tarvittavat välineet ovat kartonkia saksia ja sinitarraa lukuun ottamatta pääasiassa ilmaisia. Tabletin paikallaan pitävä teline (kuvassa sivun alareunassa) on oma design ja tehty koulun käsityötunnilla ylijääneestä liimapuulevystä sekä rimanpätkistä. Android-tableteille on olemassa useita mahdollisia sovelluksia, joista meillä käytettäväksi on vakiintunut yksinkertainen, mutta toimiva Clay Frames. Sovelluksesta on olemassa ilmaisversio, mutta maksullinenkin on sen verran edullinen (n. 2,40 €), että sen ostamiselle annetaan vahva suositus. Samalla säästyy ilmaisversion rajoitteiden kanssa kikkailemisen vaivalta.

Suosittelen kokeilemaan, sillä…

  • animaatioprojekti opettaa soveltamaan hankittua tietoa luovan ja kiinnostavan projektin kautta
  • animaation kuvaaminen on yksinkertaisesti hauskin ja innostavin työtapa mitä on olemassa
  • animaatioprojekti innostaa oppilaat toimimaan itsenäisesti ja motivoi opiskelemaan historiaa
  • animaation tekeminen mahdollistaa oppiaineiden välisen yhteistyön esimerkiksi kuvataiteen kanssa
  • projekti tuo vaihtelua oppitunteihin ja on erilainen sekä kiinnostava tapa oppia
animaatiokuva

Animaatiota kuvaamassa. Keskellä näkyvä tabletin paikallaan pitävä teline on valmistettu koululla ja on korvaamaton apuväline animaatiota kuvattaessa.

Read Full Post »

Torilla historiallisen tvt-suunnistuksen edellä, olosuhteet ja puitteet kohdillaan. Ilma oli kaunis ja oppilaat oppimishaluisia.

Torilla historiallisen tvt-suunnistuksen edellä, olosuhteet ja puitteet kohdillaan. Ilma oli kaunis ja oppilaat oppimishaluisia.

Vantaan perusopetuksessa ollaan jo toista vuotta toimittu Toimenpideohjelman puitteissa. Käytännössä tämä on tarkoittanut erityisoppilaiden kasvavaa integroimista perusopetuksen ryhmiin. Kuten aina opettajien ollessa kysessä, muutos on herättänyt paljon vastustusta ja valitus on ollut kovaa – joskus aiheellistakin. Omat kokemukseni ovat olleet enemmänkin positiivisen puoleisia, sillä Toimenpideohjelma on pakottanut etsimään uudenlaisia tapoja järjestää opetusta, sekä lisännyt ja tuntien ”palkituksen” kautta mahdollistanut yhteistyön tekemistä aineryhmän sisällä ja pakottanut toteuttamaan kaikki ne hyvät ideat, joita aina on suunnitellut, muuta ikinä ei oikein tullut toteuttaneeksi. Lisäksi on yhdessä keksitty paljon uusia hyviä ideoita ja varastettu toinen mokoma. Tvt:n opetuskäyttö on tarjonnut vastauksia erityisoppilaiden kasvavan määrän mukanaan tuomaan kasvavaan määrään erityistarpeita.

Yläkoulun ensimmäisellä historian kurssilla yksi keskeinen sisältö on autonomisen Suomen historia. Tikkurilassa sijaitseva Peltolan koulu(mme) on kätevästi vartin junamatkan päässä yhdestä teeman keskeisestä tapahtumapaikasta, Helsingin historiallisesta keskustasta. Viime viikolla olimme perinteisesti jo toista kertaa kolmen luokan yhteisellä opintoretkellä tutustumassa Engelin suunnittelemaan Helsinkiin. Porukkaa riitti, retkeen osallistui 5 aikuista ja  yli 60 oppilasta.

Vierailu alkoi Tuomiokirkosta, jossa saimme 20 minuutin perehdytyksen Helsingin historiaan. Oppilaille oli annettu ohjeiksi ottaa retkeltä paljon kuvia henkilökohtaisilla mobiililaitteilla. Lisäksi muutamia koulun tablettikoneita jaettiin satunnaisille oppilaille retken dokumentoimiseksi. Näitä kuvia hyödynnetään myöhemmin kurssin projektitöissä.

Retken jälkimmäinen osuus toteutettiin historiaa, liikuntaa ja tiedonhankintataitoja integroiden historiallisena kaupunkisuunnistuksena. Suunnistusalueeksi oli rajattu kymmenisen keskeisintä korttelia senaatintorin ympäristöstä. Oppilasryhmien tehtävänä oli käydä etsimässä tunnin aikana niin monta kartalle sijoitetuista 15 rastista kuin mahdollista ja tehdä jokaisella rastilla niihin liittyvät tehtävät.

Aleksanteri II:n patsas houkutteli boulderointihenkisiä oppilaita ottamaan lähituntumaa historiakulttuuriin.

Aleksanteri II:n patsas houkutteli boulderointihenkisiä oppilaita ottamaan lähituntumaa historiakulttuuriin.

Tehtävien tiedonhankinta oli tarkoitus toteuttaa byod-meiningillä (bring your own device – omat vehkeet megeen) eli oppilaiden älypuhelimilla. Näin myös tapahtui eikä ongelmia esiintynyt. Oppilaiden puhelimet ovat hyvä lisä oppimisen resursseihin ja niitä kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon, mikäli luontevaa käyttöä vain keksii. Byodin puolesta puhuvia seikkoja: välineet ja yhteydet toimivat, kulkevat hyvin mukana, käyttäjille ne ovat tuttuja ja käyttö onnistuu.

Nopeimmat ryhmät ehtivät käydä noin kymmenellä rastilla ja saivat itsenäisesti käytyä läpi ihan kunnioitettavan palan Suomen ja pääkaupungin historiaa autonomian ajalla. Kyseessä oli tietenkin kilpailu, ja pitäähän kilpailussa olla voittajia. Parhaille ryhmille luvattiin loistavat palkinnot ja suoritus tullaan luonnollisesti huomioimaan arvioinnissakin. Vastauksia tarkistettaessa kävi ilmi, että noin puolet ryhmistä oli tehnyt erinomaista työtä rasteilla. Kilpailu ja pelillisyys selvästi motivoi oppimaan.

Välillä kuulee väitettävän, että peruskoulu ei huomioi lahjakkaita oppilaita riittävästi. Tässä tehtävässä jokainen ryhmä saattaoi nostaa riman juuri niin korkealle kuin kyvyt riittivät. Toisaalta vähän erilaiset oppimisen tavat motivoivat kaikkia. Mukana ollut erityisopetuksen ryhmä suoriutui myös erinomaisesti.

Koska olen itsekin varastanut muualta idean tällaisesta kaupunkisuunnistuspelistä, mutta toisaalta tehnyt omakätisesti toteutuksen ja kaikki tehtävät, voin jakaa aineiston muillekin. Hyödyntäkää ja tarvittaessa muokatkaa lopusta löytyvän cc-lisenssin ehtojen mukaisesti (tosin en ole ihan varma siitä, miten Google suhtautuu mapsista otettuun kuvakaappaukseen – siihen minulla ei ole tekijänoikeuksia – tuskin suuttuvat). Tehtävän voi ladata täältä: Suunnistus Helsingin historiallisessa keskustassa

Attribution-NonCommercial
CC BY-NC

This license lets others remix, tweak, and build upon your work non-commercially, and although their new works must also acknowledge you and be non-commercial, they don’t have to license their derivative works on the same terms.

Read Full Post »

No tässä se luvattu animaatio. Jälkituotantovaihe kesti yhteensä kolmisen tuntia muutamana iltana syyslomalla. Koska kaupunki ei ole toistaiseksi ostanut käyttöömme mitään erityisen kehittynyttä videoeditointisoftaa, jouduin viimeistelemään filmin ilmaisella Windows MovieMakerilla, mikä hankaloitti touhua hieman äänitehosteiden osalta. Efektit on latailtu mainiolta freesound.org -sivustolta, jonne harrastajat tuottavat vapaasti käytettävää sisältöä.

http://www.freesound.org/

Jotta editoiminen ei olisi käynyt liian helposti, puuhassa käyttämäni miniläppäri otti ja hajosi kesken kaiken ja sen mukana meni kaikki projektitiedostot. Senpä vuoksi elokuvan ainoa olemassaoleva versio on tämä kokeilukappale, jonka taustamusiikki on toinen kuin alun perin suunniteltu. Alkuperäiset animaationpätkät ovat sentään turvassa, mutta koko homman aloittaminen alusta ei tällä hetkellä kamalasti innosta.

Lopputuloksesta tuli omasta mielestäni ihan älyttömän mahtava. Suurin osa oppilaista heittäytyi animaation tekemiseen täysillä mukaan. Osa pätkistä on ihastuttavan kahjoja, pari ihan aidosti todella hienosti toteutettuja. Kaikki ovat hauskoja ja niiden muodostama kokonaisuus mainio. Peltolan koulun animaatiotuotanto ylpeänä esittää: Julma sota. Nautinnollista elokuvailtaa…

Read Full Post »

Vaihteen vuoksi asiaa muustakin kuin oppimisalustoista.

Peltolan koulussa on ollut nyt viime keväästä lähtien opetuskäyttöä varten 10 kappaletta Samsung Galaxy tab 2 -tablettitietokonetta. Tabletit saatiin koululle tvt-opetuksen pilottihankkeen kautta kokeilukäyttöön. Vaikka laitteiden määrä on etenkin muutamiin helsinkiläiskouluihin verrattuna sangen vaatimaton, voi kymmenelläkin koneella saada paljon aikaiseksi. Näitä pitää saada lisää ja Vantaallakin jokaiseen kouluun.

Stop motion animointia luokassa.

Stop motion animointia luokassa.

Tablettitietokone ei ole mikään ihanteellinen apuväline tekstin tuottamiseen, mutta audiovisuaalisen median laitteena se niin sanotusti pyyhkii pc-koneilla lattiaa. Lisäksi laitteet ja sovellukset ovat helppokäyttöisiä eivätkä samoilla käyttöjärjestelmillä pyöriviä kännyköitään suvereenisti käyttävät oppilaat tarvitse juurikaan ohjeistusta niiden kanssa työskentelemisessä. Siksi opettajankaan ei tarvitse pelätä tablettikoneiden ottamista opetuksen välineiksi, vertaistukea ongelmatilanteisiin löytyy mistä tahansa luokasta keskimäärin 20 hengen verran.

Koska tabletti on siis ennen kaikkea audiovisuaalisen median kuluttamiseen ja tuottamiseen soveltuva laite, on niiden opetuskäyttöä Peltolan koulussa lähdetty kehittämään juuri tästä lähtökohdasta. Joillakin oppitunneilla tabletteja on käytetty tiedonhankintaan – ja hyvä niin – mutta historian ja yhteiskuntaopin aineryhmässä painopistettä on haluttu hilata kohti sitä aineiston tuottamisen puolta, mille on kyllä olemassa vankat pedagogisetkin perusteet. Viimeisimmäksi uutuusprojektiksi otimme aina niin reippaan 8B-luokan kanssa omien historiallisten animaatioelokuvien tekemisen. Pian valmistuvien animaatioiden aiheena on ensimmäinen maailmansota.

Animaation tekeminen tablettikoneella on periaatteessa erittäin helppoa. Tässä tapauksessa käytetty tekniikka on peräkkäin näytettävistä digikuvista rakentuva ns. stop motion –animaatio. Tällä tekniikalla animaation voi tehdä vaikka muovailuvahasta (kuten elokuvassa Wallace ja Gromit) tai pala-animaationa (tv-sarja South Park tai Monty Pythonin animaatiot on totetutettu näin). Meidän projektimme toteutustavaksi valittiin pala-animaatio, jossa esimerkiksi valmiiden kuvien tulostaminen ja animoiminen onnistuu.  Alle 2 euroa maksavalla Clay Frames –sovelluksella peräkkäin otetut kuvat voi tallentaa animaatioelokuvaksi ja lähettää pc:lle editoitavaksi sähköpostin liitteenä. Helppoa kuin mikä!

Viime vuonna kävimme toisen oppilasryhmän kanssa tekemässä hieman vastaavan kaltaisia animaatioelokuvia Vernissan animaatioasemalla. Tämän kokemuksen pohjalta animointi onnistuu itsenäisestikin ja muutamiin käytännön ongelmiin on jo ratkaisut mietittynä.

Käytännössä ensimmäinen 90 minuuttia käytettiin hahmojen ja taustojen askartelemiseen kartongista. Taustojen on hyvä olla A2-kokoisia ja ne kiinnitetään luokan seinälle sinitarralla. Hahmot ja muut liikkuvat osat on niin ikään kätevää kiinnittää taustaan sinitarralla, jotta niitä voi liikuttaa helpommin kuvien ottamisen välillä. Toisella tuplatunnilla ensimmäiset ryhmät saattoivat jo aloittaa animaation tekemisen. Oppilaiden joukosta löytyy paljon kuvataiteellisesti lahjakasta väkeä, joten taustat ja hahmot näyttivät erittäin hyviltä. Käsikirjoituksen ei stop motion –animaatiota tehtäessä tarvitse olla kovinkaan ihmeellinen, sillä valmiiden animaatioiden pituus tuskin tulee olemaan kovin montaa kymmentä sekuntia. Tärkeintä on, että historialliset yksityiskohdat ovat suunnilleen oikein ja animaatioissa tapahtuu jotain aiheeseen – tässä tapauksessa ensimmäiseen maailmansotaan – liittyvää. Lopuksi eri ryhmien animaationpätkät on hyvä koota yhteen. Tämän loppueditoinnin voi hoitaa esimerkiksi Windows MovieMaker –ohjelmalla.

Animaation tekeminen tuntuu näiden parin kokemuksen perusteella olevan oppilaiden mielestä poikkeuksellisen antoisa ja innostava työtapa. Harvoin oppilaat yläkoulussa pyytävät saada jäädä tekemään töitä luokkaan vielä oppitunnin jälkeen, kuten animaatiota tehdessä tapahtui. Lisäksi lähes kaikki ryhmät ovat tähän asti työskennelleet erittäin innokkaasti ja oma-aloitteisesti projektiensa parissa. Opettajan rooliksi jää tehdä ehdotuksia ja auttaa teknisten pulmien kanssa. Ainesisältöjen käsittelemisessä ei välttämättä päästä aina niin syvälle kuin muilla menetelmillä, sillä animaation tekeminen ja taustatyö vie paljon aikaa. Tästä syystä työtapaa voisi suositella esimerkiksi alakouluihin, missä kuvaamataiteen integroiminen muihin aineisiin onnistuu pienemmällä vaivalla. Tästä huolimatta tämä yläkoulun opettaja aikoo sadan prosentin varmuudella jatkaa animaatioiden tekemistä oppitunneillaan.

Lopuksi voisin vielä suositella kouluille, että tablettien hankkimisessa kannattaa harkita vakavasti nimenomaan niiden iPadien ostamista. Windows-laitteille tuskin on olemassa erityisen käyttökelpoisia animaation tekoon tarkoitettuna ohjelmistoja, Android-tableteille sellainen löytyi pienellä hakemisella. Omalle iPadilleni hankkimani iStopMotion kuitenkin on ominaisuuksiltaan muiden laitteiden ohjelmistoihin nähden täysin ylivoimainen, mahdollistaen esimerkiksi ääniefektien liittämisen tehtyihin animaatioihin.

Meillä Peltolan historian, yhteiskuntaopin ja historiallisen animaatioelokuvan ryhmässä jatketaan parin viikon kuluessa valmistuvan projektin parissa. Lopullisen elokuvan valmistuttua, laitetaan se tännekin kaikille nähtäväksi. Nyt näytteeksi ensimmäiset kaksi sekuntia valmista animaatiota (vielä toistaiseksi ilman ääntä). Tulossa internetiin lähellä sinua:

Read Full Post »

Tänä syksynä Vantaalla tapahtui opetusjärjestelyissä suurehkoja muutoksia. Erityisoppilaat haluttiin lähikouluihin. Myös meidän kouluumme tuli yleisopetuksen ryhmiin lisää erityisoppilaita. Yksi tällainen luokka tuli opetettavaksi itsellenikin. Aloimme kollegojen kanssa suunnitella kurssia uusiksi. Samalla rupesin pohtimaan, voisiko verkko-oppimisalustaa hyödyntää entistä heterogeenisemman oppilasmateriaalin kanssa työskennellessä ja näiden aktivoimiseksi.

Päädyin rakentamaan kurssin rungon näkyväksi Fronteriin. Fronterin hyvä puoli on sen avoimuus ja muokattavuus. Melkeinpä mikä tiedosto tahansa sujahtaa huoneen kansioihin ja on mahdollista linkittää suoraan kurssin aikatauluun kyseisen oppitunnin kohdalle. Samalla lailla kurssin aikatauluun voidaan linkittää palautuskansiot tehtäville sekä ohjeet niiden tekemiseksi. Nyt oppilailla oli koko ajan selkeästi näkyvillä edellisellä oppitunnilla käsitellyt asiat sekä parhaillaan ja tulevaisuudessa käsiteltävät.

Kurssin alussa halusin hyödyntää virtuaaliopetuksen keinoja oppilaiden aktivoinnissa. Oppilaat saivat osallistua opetuksen suunnitteluun ryhtymällä kukin ryhmänsä kanssa oman pienen historiallisen kokonaisuuden asiantuntijoiksi. Ryhmille jaettiin omat tutkimusaiheet, joihin oli linkitetty valmiit apukysymyksin varustetut PowerPoint -pohjat Fronteriin. Ensimmäisellä oppitunnilla oli tarkoitus tehdä  omasta aiheesta esitys, joka käytäisiin läpi tulevien oppituntien aikana aiheen muun käsittelyn yhteydessä. Valmiit työt tuli palauttaa Fronteriin tavalliseen kansioon kaikkien yhteisesti nähtäväksi. Tarkoitus oli, että oppilaat voisivat myöhemmin vielä palata tarkastelemaan töitä esimerkiksi kokeeseen kertaamisen yhteydessä.

Seuraavilla oppitunneilla otettiin käyttöön oppimispäiväkirjat. Kurssin aikatauluun oli suunnilleen joka toisen oppitunnin loppuun linkitetty oppimispäiväkirjan pohja, jotka noudattivat aina suunnilleen samaa kaavaa. Ensin muutama kertaava kysymys jo opitusta, minkä jälkeen oman oppimisen pohdintaan kannustava kysymys ja pohdintaa siitä, mikä jäi epäselväksi tai olisi voitu tehdä paremmin. Oppimispäiväkirjat tuli palauttaa Fronteriin opettajan arvioinnin tueksi. Fronter-huoneen kautta piti saavuttaa paljon tavoitteita: oppilaiden aktivointi, kurssin rakenteen selkeys, jatkuvan arvioinnin helpottaminen, yhteisöllisesti rakennetun tiedon jakaminen oppilaiden kesken… aina ei kaikki suju suunnitelmien mukaan.

kurssi

Nähdäkseni suunnitelma oli hyvä ja toteuttamiskelpoinen. Suunnittelemani aikataulu oli tiukahko, mutta mahdollinen. Kurssia varten toteutettu Fronter-huone on selkeä ja rakenteeltaan toimiva. Tietotekniikan kanssa toimiessa on kuitenkin aina syytä varautua yllätyksiin. Tällä kertaa yllätys – eikä se täysin ennalta varoittamatta tullut sekään – oli koulumme uudehkojen miniläppäreiden käynnistymisen yhteydessä tapahtuva piinallinen hidastelu. Fronter ja sinne linkittämäni tehtävä toimivat koko ajan moitteettomasti, mutta 15-30 minuuttia käynnistyvällä koneella niiden käyttämiseen jäävä aika kutistui olemattomiin.

Tietotekniikan tulee toimia hyvin tai sen käyttämisestä saavutettava hyöty kutistuu olennaisesti. Tässä tapauksessa tietokoneet muuttuivat oppilaita motivoivasta ja oppimista helpottavasta tekijästä oppimista estäväksi ja hidastavaksi tekijäksi. Ongelmista selvittiin tulostamalla tehtävistä paperiversioita ja suorittamalla tiedonhakua oppilaiden kännyköillä. Keskittyminen ja motivaatio kuitenkin häiriintyivät muutamaan otteeseen ratkaisevasti.

Vantaan systeemissä tietohallinto on viety valitettavan kauas niistä jotka koneita varsinaisesti käyttävät, eli oppilaista ja opettajista. Muutoksen ja parannukset kestävät liian kauan, isoihin ongelmiin ei saa apua eikä tukipyyntöihin välttämättä vastata ollenkaan. Erityisesti tämä haittaa kannettavien oppilaskoneiden langatonta käyttöä. Hitaat nettiyhteydet, yllättävästi latautuvat, koneet päiväkausiksi jumittavat päivityspaketit sekä varsinaisten käyttäjien olemattomat oikeudet, luvat ja mahdollisuudet tehdä mitään havaitsemilleen ongelmille pahentavat asiaa. Kankean ja raskaan opetusverkon voisi korvata avoimilla verkoilla, ilman kirjautumista toimivilla koneilla, verkon pilvipalveluilla (Fronter ja SkyDrive ovat jo käytössä Vantaalla) sekä mahdollisuuksien mukaan myös avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla ja käyttöjärjestelmillä. Erityisesti pitäisi panostaa yhteyksien nopeuksien kasvattamiseen. Epäluottamus käyttäjiin ja haluttomuus kuunnella käyttäjien toiveita aiheuttavat sen, että ongelmien ratkeaminen lähitulevaisuudessa on varsin epätodennäköistä.

Oppilaita ei motivoi eikä kiinnosta työskennellä välineillä, jotka toimivat selvästi huonommin kuin kotoa löytyvät – silloin kun toimivat ylipäätään. Ei kiinnosta muuten opettajiakaan.

Read Full Post »

Opetuksen uudistaminen vie aikaa. Vanhoilla monisteilla samat asiat opettaa vähäisellä valmistelulla, kun taas asioiden tekeminen uudella ja kiinnostavalla tavalla vaatii vaivannäköä, vähäisen vapaa-ajan (ainakin osittaista) uhraamista suunnittelutyölle sekä toisinaan astumista myös omalle epämukavuusalueelle uusien opetusmenetelmien opettelmisen kautta. Onneksi omassa sivutyössäni alueellisena verkkopedagogisena tukihenkilönä pääsen toisinaan irti opetustyöstä sellaisiin koulutuksiin, missä päivän ohjelma ja sisältö painottuvat lähinnä opetuksen suunnitteluun. Tänä syksynä eräs tällainen koulutus oli Vantaan verkkopedagogien tarpeisiin räätälöity Open päivitys.

Open päivityksessä teemana oli tutkiva oppiminen. Yksi koulutuksen kiinnostava puoli oli saman teeman tarkasteleminen eri aineiden ja luokkatasojen näkökulmasta. Sama tutkivan oppimisen lähestymistapa tuntuu taipuvan erilaisina sovelluksina hyvinkin erilaisiin aineisiin sekä eri ikäisille oppilaille.

Itse lähdin kehittämään tutkivan oppimisen sovellusta yhteiskuntaopin opetukseen. Teemaksi valitsin rikollisuuden ja oikeusjärjestelmän, sillä tämä aihe on kokemukseni mukaan yksi oppilaita erityisesti kiinnostavista yhteiskuntaopin oppisisällöistä. Kokemukseni mukaan parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun oppilaat itse löytävät heitä aidosti kiinnostavan tutkimuskysymyksen. Oppilaiden motivoiminen onkin työskentelytavassa haastavinta ja erityisen tärkeää.

Yhteiskuntaopin opetuksen kannalta tutkiva oppiminen mahdollistaa mahdollisimman ajankohtaisten kysymysten käsittelemisen oppitunnilla, kun tietolähteiksi voidaan valikoida uusin mahdollinen tutkimustieto nopeasti vanhenevien oppikirjojen sijaan. Tutkiva oppiminen voi olla lisäksi eräs tapa vastata aineen tietosisältöjen omaksumista painottavaa opetustraditiota kohtaan esitettyyn arvosteluun (keskustelua sivutaan esimerkisi tässä artikkelissa – kiinnostuneille tiedoksi). Menetelmässä keskitytään yhteiskunnan rakenteiden esittelemisen sijaan enemmänkin opettelemaan työtapaa, tutkimusen tekemistä sekä tiedonmuodostusta ja tiedon luotettavuuden arviointia.

Open päivitys -koulutuksessa kaikki osallistujat taisivat lopulta hyödyntää kouluttajan esittelemää tutkivan oppimisen kehää (kuva alla). Kehän ensimmäisiin vaiheisiin oli linkitetty  Fronter-keskustelu, jonne oppilaat saattoivat kirjata omat tutkimusongelmansa ja jossa he saattoivat kommetoida toistensa ajatuksia. Myöhempiin vaiheisiin linkitin mm. tietolähteitä sekä eräitä rikollisuuteen liittyviä tilastoja, joiden pohjalta oppilaat saattoivat omien ideoiden puuttuessa lähteä ideoimaan työtään sekä eräitä verkosta löytyviä töissä mahdollisesti hyödynnettäviä tietolähteitä. Keskeneräiset ja lopulliset työt materiaaleineen säilöttiin Fronter-huoneen kansioihin.

Tutkivan oppimisen menetelmä edellyttää opettajalta rohkeutta päästää irti ohjaksista ja antaa opiskeltavien aiheiden määräytyä oppilaiden kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Oppilaita voi ja tuleekin ohjata sekä neuvoa, erityisesti jos työskentelymenetelmä on heille entuudestaan tuntematon. Silti ensimmäisillä oppitunneilla joutuu sietämään epävarmuutta, kun oppilaat pohtivat tutkimuskysymyksiään ja mahdollisia aiheitaan. Pitäisin verkko-oppimisalustan käyttämistä harkitsemisen arvoisena jo siitäkin syystä, että se voi toimia eräänlaisena ryhmien sisään eriytyneen ajatustyön tulosten kokoajana. Muut näkevät keskustelutyökalussa käytävästä ajatuksenvaihdosta, millaisia ongelmia toiset ovat lähdössä ratkomaan, mikä voi antaa virikkeitä omaankin työhön. Samalla kaikki voivat päästä osaksi yhteisöllisen tiedonrakentamisen prosessia ehdottamalla omia parannusideoitaan muiden ryhmien aiheisiin.

Rymien lopputuotoksia katsonut tarpeelliseksi määritellä kovin tarkasti etukäteen. Ainoa ehto oli, että toisille pitää olla projektin (viisi 90 minuutin oppituntia) päätteeksi jotain esitettävää. Lopputuotos olisi saanut olla esitelmä, animaatio, video tai mikä tahansa tutkimusaiheesta ponnistava tekele. Lopulta kaikki ryhmät päätyivät kuitenkin perinteisen PowerPointin avulla tapahtuvan esitelmän tekemisen kannalle. Lopputuotoksista tuli oikein asiallisia, mutta jotain jännitävämpääkin olisi tietysti ollut hauska nähdä.

Kaikesta huolimatta kaikki ryhmät onnistuivat löytämään kiinnostavan tutkimusaiheen ja koostamaan löytämistään tiedoista pätevät esitykset muulle luokalle. Esityksissä käsiteltyjä aiheita (mm. nuorisorikollisuus Suomessa, Rikollisuus Venäjällä, Annetaanko Suomessa liian lieviä tuomioita…) ei muuten olisi välttämättä oppitunneilla tultu käsiteltyä. Tutkimustehtävän kautta näihin aiheisiin paneuduttiin vähintäänkin tavallista syvällisemmin ja samalla opittiin kenties jotain itsenäisestä työskentelystä ja tavoitteenasettelusta.

Read Full Post »

Jos joku tuskailee yhä Fronterin peruskäytön ongelmien kanssa tai huoneen avaamisen kaltainen perusasia on päässyt unohtumaan, alla tekemäni video-opastus aiheesta. Videokaappaukset on tehty screencast-o-matic -ilmaisohjelmalla, tekstit efekteineen Windowsin Live MovieMakerilla ja lopullinen koostaminen vanhalla MovieMakerilla. Laatu on kuvan ja äänityksenkin suhteen hieman suttuista, mutta ilmeisesti parasta, mihin Windowsin ilmaisohjelmilla (ja vanhalla läppärillä) pystyy. Ymmärtääkseni tästäkin saa riittävällä tavalla selvää, vaikka kuva fullscreen -tilassa vähän hämyiseltä näyttääkin.

 

Lisää opetusvideotuotantoa Fronterin peruskäyttöön liittyen on tulossa pian Vantaan Verkkopetokanvalle Youtubeen lähellä teitä. Tästä verkkoresurssista tiedotetaan sen valmistumisen ja julkaisun tapahtuessa myös täällä.

Read Full Post »

Older Posts »